Toutaintutkimus 2017 syys- ja lokakuu

"Lyhyestä virsi kaunis" kuvaa 2017 vuoden syksyn raporttia hyvin, siinä määrin vähän toutaimia saatiin saaliiksi, eikä havaintoja ruokailevista kaloistakaan juuri saatu. Jotain merkintöjä kuitenkin kirjattiin muistiin.

Syyskuun alkupuolella havaittiin muutamia 50 cm:n kokoluokan toutaimia ruokailupuuhissa Loimijoen alaosan koskijaksolla. Kokemäenjoelta raportoitiin saaliiksi saadusta noin neljän kilon kalasta. Hieman erikoisemman tapauksesta tekee kalan koon lisäksi pyyntisyvyys, joka oli yli seitsemän metriä. Vieheenäkin oli hauelle suunnattu suuri vaappu.

Lokakuussa tuli tietoon vain kaksi kalastettua toutainta. Molemmat saatiin Huittisten kalakerhon ja Pahakoski ry:n yhdessä järjestämissä vetouistelun jokicupin osakilpailuissa. 24.9. lähes kesäisessä säässä käydyssä kilpailussa mitalla kävi 46 cm:n kala. 21.10. kilpailtiin sen sijaan pakkaskelissä ja kahdeksan asteen veden lämmössä. Tässä kilpailussa saatiin tämän jakson ainoa merkittäväksi päätynyt toutain. 64 cm oli kalalla mittaa ja saman mittaisena sivusi pisintä merkittyä tämän vuoden kaloista. Painavin se oli, 2330 gramman painoisena.

❐ Toutain 64 cm 2330 g Kokemäenjoen keskiosalta. Kuva: Teemu Uusimaa

Mielenkiintoinen yksityiskohta tuohon kylmän veden toutaimeen liittyy. Kalan saaja on ennenkin saanut vetouistelemalla useita toutaimia vastaavissa olosuhteissa, jopa niin, että rantoja on jää reunustanut. Muut kalastajat eivät ole tunnustaneet yhtä viileistä syysvesistä aktiivivälinein toutainta saaneensa. Mitään merkittäviä eroja käytetyissä välineissä, paikoissa tai muissa metodeissa ei ole havaittu. Tutkimukset jatkuvat myös tämän osalta ja pyyntikulttuurin kehittäminen kevään ja lämpimän veden sesonkien ulkopuolella.

Toutaintutkimus 2017 heinä- ja elokuu

Heinäkuun alkupuolella saatiin kevään ja alkukesän laihojen kalojen jälkeen jo hyvin tankannut yksilö merkittyä. 56 cm:n varteen oli massaa kertynyt 1900 g. Tämän kalan jälkeen vielä kolme toutainta sai Carlin-merkin selkäeväänsä. Hienoin tapaus näistä oli 11 vuotiaan Luukas Jaakkolan saama 59 senttiä pitkä ja 1650 grammaa painanut kala, joka hetken kiertovesisumpussa merkitsijää odoteltuaan, päästiin hyvävoimaisena vapauttamaan. Tästä löytyy videomateriaalia yhdistyksen Youtube-kanavalta.

❐ Luonto oli jo antanut merkin tälle niukasti alle 50cm:n Loimijoen toutaimelle. Kuva: Jussi Laitala.

Näiden neljän merkityn lisäksi saatiin jonkin verran havaintoja ruokailevista toutaimista, mutta siimojen päähän näitä yksilöitä ei juuri saatu muutamaa pientä kalaa lukuun ottamatta. Tästä poikkeuksena 2017 vuoden tähän asti suurin ylös asti saatu toutain saatettiin merkintäryhmän tietoon, kun Mäenpäät viestivät saaneensa vetouistelemalla 70 cm:n kalan Tyrvää - Äetsä patoväliltä. Tätä kalaa ei kuitenkaan päästy merkitsemään.

Liekö kalat vai kalastajat olleet enemmän kesälomatunnelmissa elokuussa, kun ainuttakaan 50 cm:n merkintärajan ylittävää kalaa ei saatu saaliiksi, vai pitikö viileä kesä yleensä hyvän toutaimen pyyntijakson tuloksettomana? Saattoi olla kyse molempien yhteisvaikutuksesta, kun lukuisista kalastuskilpailuistakaan ei juuri kantautunut tietoa saaliiksi saaduista toutaimista. Myös edelleen jatkuneet rankatkin sateet ja sitä kautta sameat vedet, pitivät saalisodotuksetkin hyvin maltillisina suurimmalla osalla tutkimusaluetta.

❐ Alueelta löytyy vielä joitain koskipaikkojakin. Kuva: Jussi Laitala

Vaikka tietoa kertyi saatujen kalojen kautta niukanlaisesti, käytiin merkintäryhmän kesken hyviä keskusteluja toutaimen käyttäytymisestä, sen kalastuksesta ja lisääntymisestä. Pohdittiinpa jo mahdollisia tulevia kutupaikkakunnostuksiakin ...

Toutaintutkimus 2017 kesäkuu

Jos oli toukokuussa haasteita toutaimenpyynnissä kelien johdosta, niin ei kesäkuu päästänyt pyyntimiehiä sen helpommalla. Viileiden ilmojen jatkuessa eivät jokivedet lämmenneet kesäkuun aikana toukokuun lopun lukemista kovinkaan paljon. Välillä vedet sen sijaan viilenivät ja passivoivat toutainten saalistusintoa. Vielä suurempi ongelma oli runsaiden sateiden johdosta maitokahvin väriseksi muuttunut Loimijoki. Näkösyvyys oli pahimmillaan 15 cm:n luokkaa ja virtaamat ja vedenkorkeudet vaihtelivat päivittäin suunnattomasti. Loimijoki olikin lähes koko kuukauden vapavälinein järkevästi kalastamattomissa.

Vetouistelu on osoittautunut varsin haasteelliseksi ja tehottomaksikin pyyntimuodoksi yli 50 cm:n toutaimille. Käytettyyn pyyntiponnistukseen suhteutettuna on heittokalastus, perholla tai uistimella, ollut ainakin tähän mennessä ylivoimaisen tehokas uisteluun verratessa. Osaltaan saattaa tulosta vääristää myös kahden pääasiassa heittokalastamalla kalastavan merkitsijän vankka kokemus toutaimenpyynnissä. Jää nähtäväksi miten voimasuhteet muuttuvat vai muuttuvatko, muidenkin harjaantuessa mystisen toutaimen kalastuksen saloihin.

Yhteensä kuusi kalaa sai kesäkuussa merkin selkäeväänsä ja kaikki Kokemäenjoella. Näistä kaksi tuli uistelemalla ja neljä heittämällä. Suurin toutain venytti mittanauhaa jo 64 cm:n pituuteen ja painoksi punnittiin 2200 g. Vielä suurempikin kala oli lähellä saada yksilöllisen tunnisteen eväänsä, mutta onnistui irtoamaan koukusta juuri ennen haavia. Painoarvioksi uistelija veikkasi 3 - 4 kg, ja tämä on toistaiseksi ainoa varma havainto tämän kokoluokan kalasta.

❐ Toistaiseksi suurin merkitty toutain, 64 cm 2,2 kg. Kuva: Jarno Laitala.

Havaintoja saaliiksi saaduista ja näyttäytyneistä toutaimista tuli toukokuuta enemmän, mutta ei mitenkään merkittäviä määriä. Esimerkiksi yli sadan onkijan PM-kisoissa Loimijoella saaliiksi tuli tiettävästi vain yksi ainoa toutain!

Myös yksi iloinen jälleennäkeminen sattui aivan kuun alkupäivinä, kun kalan merkkaaja sai saman kalan viikon kuluttua uudestaan saaliiksi. Tänä aikana kala oli noussut noin 300 metriä jokea ylöspäin. Pyyntivälineenä molemmilla kerroilla oli väkäsettömään yksihaarakoukkuun sidottu perho. Toivoa sopii, ettei tämä tapaus kerro karua kieltään suurempien yksilöiden vähyydestä, vaan olisi enemmän kyse tilastollisesta epätodennäköisyydestä. Ajan saatossa populaation todellinen kokokin toivottavasti hahmottuu paremmin. Siinä on taas kaikilla kalastajilla tärkeä rooli raportoidessaan niin merkatut, kuin merkkaamattomatkin kalat.

Kuun lopussa pidettiin merkkaajien kesken kokoontuminen Kokemäenjoella kalastelun ja nuotiotarinoinnin merkeissä. Aamun pikkutunneille jatkuneen tapahtuman ansiosta yhdelle toutaimelle saatiin merkki ja kaksi pienempää pääsi muuten tilastoihin.

Toutaintutkimus 2017 toukokuu

2000-luvun kylmin toukokuu loi osin varsin haastavat olosuhteet toutainmerkinnänkenttätöiden ensimmäiselle kuukaudelle. Kelit olivat kuun alkupuolella hetkittäin jopa talviset, kun eräänäkin aamuna herättiin yli kymmenen sentin nietosten peittämään maisemaan. Silti toutaimia päästiin kalastamaan monipuolisesti rysillä, ongella, perholla ja uistimella niin heittäen kuin vetäenkin.

Toutaimet kutivat havaintojen mukaan muutaman päivän aikana, välittömästi vapun jälkeen 6 - 8 asteiseen veteen. Ensimmäiset merkintätyöryhmän tietoon tulleet saalistoutaimet saatiin samoihin aikoihin Kokemäenjoella pidettyjen vetouistelukilpailujen yhteydessä. 5.5. Kokemäeltä 46 cm:n ja 7.5. Huittisista 51 cm:n toutain. Jälkimmäinen ylitti merkinnän alarajanapidetyn 50 cm:n ja oli ensimmäinen merkin selkäeväänsä saanut yksilö.

Kuvassa alla näkyy merkin kiinnityskohta selkäevässä. Toisella puolella merkkiä on yksilöllinen koodi, joka tulee ottaa muistiin kalan tietojen kanssa. Mahdollisuuksien mukaan kala kannattaa vapauttaa jatkamaan tärkeää tehtäväänsä joessa. Merkki likaantuu joessa nopeasti, joten tarkkana kannattaa aina olla saadessaan yli 50 cm:n toutaimen.

❐ Carlin-merkit on kiinnitetty selkäevän toiseen ruotoon. Kuva: Jarno Laitala.

Pahakoski ry oli kuun puolivälissä myös mukana KVVY:n velvoitetarkkailurysillä ja merkitsi niistä saadut toutaimet. Viidestä rysästä Loimi- ja Kojonjoelta saatiin kahden viikon pyyntijaksolta vain kolme merkintärajan ylittänyttä kalaa. Pienempiäkään toutaimia ei rysissä ollut kuin kolme.

❐ Pienempiä toutaimia päästettiin vapaaksi jatkamaan omia pyyntitouhujaan. Kuva: Kalle Aalto.

Kuun loppupuolella jokivesien lämmetessä jo 15 asteen tuntumaan ja toutainten pikkuhiljaa toipuessa kudun rasituksista, saatiin useammasta kohdasta jokivartta havaintoja syönnöstävistä kaloista ja jokusia merkattuakin.

Yhteensä toukokuussa merkittiin 11 toutainta, 50 - 61.5 cm:n kokoluokassa. Kaikenlaisia havaintoja toutaimesta kerättiin merkattujen lisäksi, ja tietoon tulleet alamittaiset kirjattiin muistiin. Näytteeksi saadut kalat hyödynnettiin tutkimuskäytössä mm. iän- ja kasvun määrityksiin. Näitä pienempien tietoja kerättiin niin onki- kuin uistelukisoista saaduistaja muiden vapaa-ajankalastajien saaliista. Silti tietoon tuli vain 12 varmasti saatua kalaa!

❐ Toutain pituusmittauksessa. Kuva: Juha Aaltonen.

Luonnonvarakeskus valmistelee eliölajien uusia uhanalaisuusluokituksia ja myös tämän toutaintutkimuksen tietoja tullaan käyttämään siinä työssä. Tämänkin takia kaikki vähäpätöisiltäkin tuntuvat havainnot toutaimesta toivotaan saatettavan työryhmän tietoon. Tarkkoja pyyntipaikkoja ei tarvitse ilmoittaa, patoallasvälikin riittää.